Lintuharrastusta aloittelin syntymäkunta Luvialla joskus 1970-luvulla. Luvian nurkkia kierreltiin lähinnä velipoika Pasin kanssa. Mukana oli usein serkkupoika Jari Peltomäki joka myös tuohon aikaan asusti Luvialla. Fillarit saivat kyytiä mutta mitään ihmeellisyyksiä ei juuri havaittu. Kiva oli katsella aikaisina kevätaamuina teeren soidinta sekä metsää rämpiessä melkein housuja tiputtaneet metsojen ryminälähdöt ovat painuneet mieleen. Silloin niitä vielä oli! Kuten oli peltopyitä ja peltosirkkuja. Ainut rari jonka Luvian ajoilta muistan oli Laitakarin Harjajuovassa uiskennellut juhlapukuinen mandariinisorsa 26.4.1973. Lintu oli Satakunnan ensihavainto enkä löytäjää kyllä tuntenut enkä muista mistä tieto tuli. Elävästi tosin muistan tuota kymmenvuotiaana katselleeni Harjajuovan ylittävältä sillalta Laitakarin tieltä. Kiikareina taisi jo olla Panorat. Tiiraa selatessa huomasin että myös yksi nykyisistä retkikavereista eli Jarmo Majuri oli pari päivää myöhemmin saman böördin havainnut.
15-vuotiaana tuli muutto Poriin ja paremmille lintuapajille. Jatkettiin käymistä PLY:n kokouksissa, Säpin leireillä ja edelleen fillarit sai kyytiä. Kokeneista lintumiehistä Kimmo Nuotio ja Petteri Kalinainen ovat jääneet mieleen koska he olivat usein nuorten kanssa retkiä vetämässä. Haviksista muistuvat Enäjärvellä keväällä 1978 lennellyt isolokki sekä samoihin aikoihin Fleiviikissä hämmästyttänyt mustapyrstökuiri. Hauska juttu myös jäänyt muistilokeroon samoilta ajoilta Yyterin Lietteiltä. Oltiin pikkuveli Pasin kanssa liikkeellä aikaisesta aamusta ja alkoi väsyttää. Siihen aikaan oli Lietteillä joku penkki jonka vieressä havisvihko. Silmät lupsahti ja nukahdettiin tuolle penkille. Kunnes ohi lentänyt mehiläishaukka lensi niin läheltä että herättiin tuohon siipien havinaan! Tapaus myös kirjattiin tuohon vihkoon, missälie nykyään.
Harrastus hiipui ja tilalle tuli kaikkea muuta. Inttiä, työelämään siirtymistä, perhettä ja sitä rataa. Kolmenkymmenen vuoden täydellisen lintuharrastustauon jälkeen lähdettiin vaimo Ninan kanssa 22.5.2009 Teemuluodon tornissa käymään. Teemun lehdossa vallitsi semmoisen kokoluokan hyttyshelvetti että tuo lintureissu jäi ekaksi ja viimeiseksi jolle Nina suostui lähtemään. Joka tapauksessa tornista nähtiin jallu lennossa ja jotenkin alkoi taas harrastus kaivertamaan. 18.8.2010 Teemun tornissa ollessani katselin Paskastoksi kutsuttua matalikkoa kun ruovikossa muutamat korret taipuivat sivuille ja näiden välistä esiin astui lähes musta hieno kotka pilkkuriveineen. Tästä kiljukotkasta lähti homma taas alkuun.
Syyskuussa 2010 oli kova viitatiaisvaellus joka jatkui vielä 2011 -vuoden puolelle. Porissa pähkäiltiin että nyt olisi oiva tilaisuus tuokin laji listoille löytää. Oltiin varmoja että kyllä joku tinteistä länsirannikollekin asti vielä eksyy. Itäisempänä lajia onkin nähty mutta lännessä se on rari. Paikkaa josta lintu löytyisi arvuuteltiin useaan otteeseen. 30.10.2010 Lähdin Toukarin suuntaan kyseistä lajia hakemaan. Parissa paikassa matkalla pysäilin mutta eipä mitään. Toukarilla laitoin p-paikalta tornille johtavan tien eka mutkaan oksalle viitatiaista bluetooth-atrapilla ja astelin hiukka kauemmaksi. Toukari on hyvä tinttipaikka ja kyllähän niitä kiinnosti. Kotvan kuluttua ihan atrapin päälle töksähti hömpän näköinen tintti joka päästeli outoa lyhyttä ja terävää "titsiä". ??? Olin tuntomerkkejä koettanut etukäteen kirjasta painaa mieleen eikä tällä linnulla ollut siivellä vaaleaa paneelia, kurkkulappu oli pieni ja lähes koko lintu vaikutti ruskehtavalta. Alanokan vaalean täplän huomasin Vasta Juha Niemen kuvasta. Lintu tärräsi atrapin vierellä aikansa kunnes päästi myös "vit-sjää". Tuosta jo minullakin alkoi kaihertaa että tuohan vaikuttaa viitatintiltä!
 |
| Porin ensimmäinen Viitatiainen 2.11.2010 Toukari. Kuva Juha Niemi. Kiitokset. Lintu oli alueella 30.10.2010 - 5.4.2011 |
Tintti päätti häipyä eikä uutta kontaktia heti ilmaantunut. Käppäilin takaisin autolle ja matkalla joku tuntematon heppu tuli kiikarien kanssa vastaan jolle huikkasin että täällä jossain lienee viitatintti. Eipä kaveria kiinnostanut eikä sanonutkaan yhtään mitään. Että silleen. En vielä tuolloin ollut minkään tiedotuksen jäsen joten soittelin työkaveri Pasi Alangolle jonka tuolloin tiesin olevan aktiivinen harrastaja ja kerroin että täällä olis viitatintin oloinen lintu.
Myöhemmin porukat löysi linnun joka lopulta oli alueella 5.4.2011 asti. Viihtyi lähinnä Jukka Nuotion järjestämällä ruokinnalla lintutornin läheisyydessä. Tintti oli senverran liikkuvaa sorttia että noin kilometrin sisällä rantatietä joskus jouduttiin hakemaan. Lintu myös rengastettiin ja määritettiin 1kv -linnuksi. Kirjallisuuden perusteella pieni alanokan juuren täplä sekä musta huppu joka ei ole kovin kiiltävä sopivat nuoreen yksilöön.
