The Särkkä 17.7.2024

Lintuharrastuksessa koukuttaa se että edes joskus tapahtuu tai näkyy jotain mielenkiintoista ja sykettä nostavaa. Vaikka linnuista ei mitään ymmärtäisikään. Mikä parasta, lajia voi  harrastaa tältäkin pohjalta joten Huru-ukko Kokosukeltaja is back! 

Vanhan blogin https://kokosukeltaja.blogspot.com/ muokkaus meni 10 vuoden paussin jälkeen henkilölle nimeltään "unknown" enkä enää tuota pysty päivittämään. Siksi uutta kehiin! 

Jaakko Esaman kanssa ollaan Konepajanrannassa Porissa tiirailtu lokkeja odotellen että kohta SE tulee. Ei oo tullu. SEN sijaan tuli juttua eräänä päivänä että josko alkaisin vaihteeksi kirjoitella blogia. Uusi nimi pitäisi keksiä johon Jaska että laita "Sannnannokalta Tuulee". Vallan mainiota. Kiitti Jaskalle!

Karttaa kun katsoo niin löytyyhän tuo Ulkonokkakin Sannannokan vierestä. Ties millainen raripuhuri alkaa puhaltamaan. Siikajoen vertaista ei kyllä löydy. Edes tarinoista.

Blogin kirjoitteluun piti palata oikein malliesimerkin kera: kuinka havainto voidaankin sotkea ja monella eri tapaa. Eli: 

Olimme ehtoopuolella 17.7.2024 porukalla Juha Fagerdahl, Jarmo Majuri, velipoika Juha Mäkelä ja meikäläinen Sannannokan tornissa, missäs muualla?

Vasemmalta Jarmo Majuri, velipoika Juha Mäkelä sekä Juha Fagerdahl, uudehko bongariliittolainen joka omaa bongaritunnuksen fagju. Liitosta löytyy myös fagmi eli Mischa Fager joka ei muuten tähän juttuun liity.

Kahlaajilla oli kova muutto päällä, lintuja tuli ja meni. Suosirrejä ynnättiin kolmen tunnin aikana yli 400 vaikka meriveden pinta +9cm ja vain muutama lietesärkkä näkyvissä.

Jutun päänäyttämönä toimi tornista noin 200 metrin päässä sijainnut pieni särkkä joka välillä pakkautui täyteen nuolihaukan aiheuttaman paniikin jälkeen.

The Särkkä nuolihaukkavierailun jälkeen

Noin klo 20 tuo särkkä taas tyhjeni ja paikalle jäi pari sirriä sätkimään. Toinen pisti vaaleavatsaisena ja muuten harmaana silmään, tuohan vaati tarkempaa tarkastelua. Nimittäin vaaleavatsaiset harmaat sirrit ovat tähän aikaan kortilla! Noin suosirrin kokoisella sirrillä oli mustat jalat ja nokka, vaalea alapuoli, harmaa rinta, pää ja selkä. Nokka oli lyhyempi kuin suosirrillä, SKJ erottui, rinnan harmaan raja ei ollut selvärajainen sekä rinnassa ja kyljissä näkyi heikkoa viirutusta. Hihkaisin kavereille että ottakaas tuo kahlaaja putkeen, koetan ottaa kuvia! Tässä vaiheessa särkälle oli jo laskeutunut parvi ja paikalla 33 kahlaajaa.

Jarmo luetteli tuntomerkkejä ja edellisten lisäksi totesi käsisiipien menevän yli pyrstön ja SKJ:n erottuvan pitkänä. Katselin kuvia kamerasta ja näytti olevan melkoista kökköä. Mulla on Canon R6, 800mm f11 halpisputki ja 2xextenderi jota päätin taas kokeilla. Eihän valo tuossa tilanteessa riittänyt ensinkään. Jatke pois ja lisää kuvia. 

1600mm 2xjatkeella meni toivottomaksi puuroksi.

Odottelin parven lentoon lähtöä koska mielessä välkkyi lajipari eskimo/valkoperäsirri. Mikäli peräsirri olisi kyseessä saattaisi lajin valkoinen yläperä päästä hyvinkin kuvaan.

Vasemmalta suo-, pikku-, lapin-, pulmus-, kuovi-, valkoperä- sekä eskimosirrin yläperät.

Suosirrin kokoluokkaa olevista kahlaajista vain kuovisirrillä ja valkoperäsirrillä on valkoinen yläperä. No, pitkäkoipisirrilläkin on, mutta se löytyykin jo porinpinnoista eikä särkällä semmoista ollut. Kaikilla muilla tundrasirrit ja amerikansirrit mukaan lukien on pyrstön keskellä tumma juova joka lentokuvissa sopivassa kulmassa suorastaan loistaa. Lapinsirrin pyrstöä on useinkin tullut tuijotettua koska laji pitkänomaisena voi muistuttaa raria mutta valkoiset pyrstönreunat näkyvät lennossa valitettavankin silmiinpistävästi.

No lähtihän parvi lentoon. Majuri ja Fagerdahl hihkaisivat yhtä aikaa että valkoinen yläperä! Valkoperäsirri! Parvi koukkasi ja laskeutui takaisin pikkusärkälle. Keskusteltiin hetkonen ja päätettiin laittaa häly johon kirjattiin että "ad p, putkella nähty valkoinen yläperä hyvin". Kotvan kuluttua parvi nousi takaisin ilmaan ja jatkoi NW. Parvesta putosi seuraavalle särkälle yksi kahlaaja jolla oli vaalea alapuoli ja harmaa rinta ja selkä. Jatkoin kuvaamista, etenkin koska tämä särkkä oli muutaman metrin lähempänä. Lintu steppaili lokkien seassa vähän aikaa ja otti ja lähti etelään. Kuvat linnusta alla. 

Perhana! Mitä tapahtui? Tämä lintu on pulmussirri totesin kun katselin viimeisiä kuvia. Noin leveä siipijuova tummalla siivellä ja yläperässäkin näkyy tummaa juovaa. Mistä tämä pulmunen tähän pelmahti? Kukaan ei ollut sitä parvesta havainnut. Tulipa päästettyä muutama ärräpää tähän väliin. Selailin kuvia ja totesin että puolen tunnin aikana tuli otettua 450 toinen toistaan paskempaa kuvaa. Kello lähentelee yhdeksää. 

En mitenkään ehdi tässä tornissa katsomaan kuvia tarkemmin, se pitää koettaa tietokoneen näytöltä. Viimeiset kuvat jotka tukisivat havaintoa ovat nyt pulmussirristä. Mitäs tehdään? Periaate "No picture No bird" nousi mulla pintaan ja peruin peräsirrihälyn ja laitoin että lintu oli pulmussirri, valitettavasti. Pimeä alkoi laskeutua enkä pitänyt suotavana että aamulla jotkut tulevat bongaamaan pulmussirriä. Parvikin oli poistunut jonnekin eikä sitä oltu tuon viimeisen linnun jälkeen seurattu.

Kotiin päästyä aloin selata kuvia. Jumankekka! Alla oleva kuva löytyi.

Siinähän se! Peräsirrin yläperä tummalla kärkivyöllä.

Poijaat olivat sittenkin nähneet oikein. Pyysin myöhemmin anteeksi kavereilta että olin torpannut sen mitä he olivat putkilla havainneet. Valitettavasti ainakaan vielä en omista kamerasysteemejä millä pääsisin kaukoputkietäisyyksien kuvatasolle. Mutta tämä homma alkaakin tuntua selvältä. Vielä kun Majuri pystyi näkemään että siipien kärjet menivät yli pyrstön. Näin on sirreistä vain lajiparilla eskimo/valkoperäsirri. Eikä eskimolla ole valkoista yläperää. Valitettavasti kaikki profiilikuvat linnusta jäivät tasolle luokaton.

Profiilikuvasta oikealla näkyy myös se että särkällä oli yksi jp kuovisirri.

Parvessa oli 33 lintua, 29 suosirriä, pikkusirri, kuovisirri, pulmussirri sekä peräsirri. Kuvista vasemmalla on tuo kuovi ja oikealla nuoli osoittaa pulmussirriin joka oli parvessa koko havainnointiajan eli puolisen tuntia.

No niin, sitten tuli ongelma kuovisirrin kanssa. Kuinka on osoitettavissa mikä yläperä kuuluu millekin? Löytyi kuva jossa kummatkin linnut näkyivät:

Vasemmalla kuovisirri, pitkät jalat näkyvät pyrstön jatkeena ja oikealla peräsirri.

Vasemmalla ympäröidyn linnun siipi näyttää pidemmältä kuin oikealla. Tapani Liljalta lainatun kirjallisuuden perusteella "Shorebirds" (1986) ja "The Birds of the Western Palearctic" (1983) kuovisirrin siiven pituus (125-139mm) on sentin pitempi kuin valkoperäsirrillä (118-129mm) joka on hieman enemmän kuin suosirrillä (105-125mm) jolla pituus pesimäalueiden mukaan vaihtelee eniten. Näinollen pisin siipi näistä kuuluu kuovisirrille.

Jotenkin tähän tapaan asiaan vihkiytyneet mittaavat siiven pituutta.

Tulipa sitten tehtyä RK-kaavakekin. Joka jäi ilmeisen puutteelliseksi koska tuli bumerangina että kolahti. RK-palautteessa mainittiin dokumenttien laadun vaatimaton taso sekä sanallisesta osuudesta puuttuneet yläpuolen kuvioinnin sekä ruumiin muodon kuvaus. 

No, dokut oli kyllä vaatimattomia, tosin etäisyys ja olosuhde huomioiden oli aika hyvä suoritus että tuli edes jotain kuten Tapani Liljakin kommentoi kun tornista eräänä päivänä The Särkkää katseltiin.

Yläpuolen kuviointiin keskittyminen minulla ei edes juolahtanut mieleen. Hämmästelin vain että kovin on harmaankirjava eikä silmiinpistäviä kuvioita  näkynyt. Mitä tuli muodon kuvaukseen liitteenä oli profiilikuva sekä yllä luetellut maininnat enkä tuota sirriä sen paremmin osaa sanallisesti kuvailla. 

Ehkä sana "pitkänomaisuus" jäi pois, mutta maininta siitä että sirrillä siipien kärki meni yli pyrstön rajaa jo pois kaikki muut paitsi perä/eskimosirrin. Olen sitä mieltä, että suosirrin kokoinen sirri jolla vaalea alapuoli ja harmaasävyinen yläpuoli sekä valkoinen yläperä suosirriä lyhyemmällä nokalla 17.7. Suomessa on valkoperäsirri.

Suolaa haavoihin tuli Itävallasta 2.8.2024. Siellä nimittäin nähtiin valkoperäsirri kaksi viikkoa Porin linnun jälkeen.

Porin lintu keskelle leikattuna. Saattaapi hyvinkin olla sama lintu. Käsisiiven siipijuovakin näyttää näissä kummissakin huonoissa kuvissa samantyyppisiseltä. Itävallan linnun löysi Linus Jerabek.

Itävallan lintu ja Porin lintu keskellä taustalla. Kummastakaan ei häävejä profiilikuvia.

Pakko oli jästipäänä nassuttaa RK:n päätöksestä. Vastauksena sain mm. että "Tällaisten lajien kuvauksen ja/tai dokumentaation tulee olla huippuluokkaa ja sopia täydellisesti kyseiseen lajiin". En tänä päivänä tiedä mitä oleellista peräsirrin sanallisesta kuvauksestani jäi uupumaan, ehkä toivoisin RK-kaavakkeeseen kohtia jotka ohjaisivat kaavakkeen täyttöön siten ettei havainnolle olennainen seikka jäisi mainitsematta. 

Suoraan sanottuna en sirrien yksittäisten peitinhöyhenten keskustojen tai reunojen värisävyihin tai muotoihin ole määritysperusteena kertaakaan joutunut keskittymään.  Toisin kuin esim. lokeilla joiden tunnistaminen vaatii peittareihin perehtymistä. Tietysti joku näppärä tähän tokaisee että nuorta rusokaulasirriä ei sitten erota kuin harmaista peittareista. Juu. Silloin tarvitaankin sitä huippuluokan dokumenttia. 
Huippuluokan dokumentaatiota sirristä ei lintutornista saa kuin vahingossa. Eikä silloinkaan? Jos sellaista vaaditaan pitää aina vetää saappaat jalkaan ja kahlata paikoissa joissa se on sallittua jotta lintuja pääsee lähestymään. Mutta lienee kuitenkin niin että riippuu havainnoitsijasta kuinka huippulaatuista dokumenttia kulloinkin vaaditaan.

Mitä tulee peräsirridokumentaation tasoon niin esim. Suomen käsittääkseni yhdeksästä havainnosta vain yhdessä aikaisemmassa eli 21.-22.7.2023 Porin Kuuminaisten havainnossa on kuva yläperästä. Samalla se on ainoa huippuluokan dokumentaatio lajista Suomessa. Kuvia Tiirasta löytyy neljästä havainnosta, ties onko kuvia sitten jossain muualla arkistoissa? Mutta lentokuvaa ei ole kuin yhdestä aikaisemmasta. Joka on kuitenkin oleellinen tuntomerkki.

Ymmärrän toki RK:n kannan. Epävarmoja havainnoitsijoita tornillinen jotka sekoittelevat lajeja, eivät tunnista pulmussirriä ja vielä peruvatkin haviksen. Havista jolle hymähdellään ei passaa komitean hyväksyä, joku taso pitää toki säilyttää.

Mitä me tästä opimme? Ei yhtään mitään. Olen edelleen sitä mieltä että hyvä havis vaatii dokumentaatiota. Silti tässä tapauksessa olisi pitänyt heittää kamera kassiin ja katsoa putkella. Ja kirjata mitä näki. Mieluummin Lintuoppaasta tekstiä kopioimalla. Eikä välittää onko joku pulmussirri jossain kuvassa eikä ainakaan perua havaintoa vaan toimia Elis Raritetin sanoin: "Minkä määritin sen määritin. Ja se määritys pitää". 😁

Tämä juttu piti vuodattaa jotta sain sanottavani sanottua. Jotenkin töpättyä tulee melkein joka kerta jos jonkun kivan löytää, se on ehkä paras tämän jutun opetus.

Ei silti, pinnaa ei saa jos ei sitä ota. Olisitko sinä tämän jutun perusteella sitä mieltä että peräsirri kävi paikalla? Minä olen.