Yyterin Lietteillä tapahtuu 2023 - 2025

Syksy 2023

Vetäisin 9.9.2023 oikein saappaat jalkaan ja lähdin ramppaamaan Lietteiden rantaan toiveena että näkisi jonkun kasvuston piilossa majailevan kahlaajan, vaikkapa sirrin. Torneista kun ei kahlaajia juurikaan ole näkynyt ellei meriveden pinta miinukselle putoaisi. Koko syysmuuton ajan 2023 oli merivesi tosi korkealla ja tuon 3kk aikana merenpinta kävi nollassa vain satunnaisesti. 

Kahlaillessani 9.9.2023 rannassa ajattelin että jotain pitää nyt yrittää tehdä. Tätä menoa Yyterin Lietteet on kahlaajien seurantapaikkana mennyttä. Kotiin päästyäni selailin nettiä ja löysin ELY-keskuksesta ylitarkastajan nimeltään Maria Yli-Renko. Laitanpa hänelle alla olevan jutun, ei tässä mitään hävittävääkään enää ole.
--------------------------------------------------------------

Hei.

Kirjoitan lintuharrastajana enkä minkään yhdistyksen edustajana.Minua ja monia muita etenkin Porin alueen lintuharrastajia huolestuttaa Lietteiden tilanne. Kaislikko kun valtaa kaiken ja puusto kasvaa kohisten.

Meren pinnan korkeus vaikuttaa nykyään dramaattisesti levähtävien kahlaajien määrään Lietteillä. Mikäli merivesi on +5 tai yli ei rannassa ole lietteitä juurikaan näkyvissä eikä kahlaajilla ruokailupaikkoja koska heti rannasta alkaa korkea kaislikko.

Tilanne näkyy liitteen kuvassa jossa merivesi +6.

Koko syysmuuton ajan vuonna 2023 on merivesi ollut tosi korkealla ja viimeisen 3kk aikana merenpinta käynyt nollassa vain satunnaisesti.

Kuvasta nähdään ainoat vedenpinnan miinuspäivät ja Tiiran mukaan juuri noille päiville osuivat suurimmat suosirrimäärät 2.7.2023 (213 paikallista) ja 18.9.2023 (105p).

Määrinä nämä ovat suorastaan surkeita moniin aikaisempiin vuosiin verrattuna. Puhumattakaan määristä jotka osuvat noiden päivien väliin.

Lintuharrastajat Porissa tietävät tilanteen ettei Lietteille edes kannata lähteä linturetkelle mikäli vesi ei lähentele nollaa. Ja onhan linturetkeily alueella varsin vaatimatonta ollutkin viime aikoina.

Tilannetta voitaisiin oleellisesti parantaa ottamalla rannan laaja jyrsintä niiton lisäksi käyttöön.

Vähintään meriveden rajaa tulisi jyrsiä niin pitkälle kuin mahdollista ja tehdä siitä märkä tasainen peltomainen alue.

Kuten muuttoaikoina on havaittu niin märät pellot yleensäkin ovat erityisen hyviä lintupaikkoja.

Tällaisen alueen aikaansaaminen Yyterin Lietteille antaisi linnuille ruokailupaikkoja vaikka vesi olisi korkealla ja lietteet veden alla.

Tässä nähdään RantaService:n kone tekemässä juuri halutunlaista aluetta Järvelän kosteikolla.

Sama kone on nyt tullut myös Poriin mutta pelkästään niittämään. Jatkossa tulisi ehdottomasti ottaa jyrsintä pääasialliseksi tehtäväksi. Vaikka kaislikko niitetään jää jäljelle kova pohja eikä ruokailupaikkoja synny. Seuraavana keväänä kaislikko vain jatkaa leviämistään. Jyrsintä hillitsee huomattavasti tehokkaammin kasvillisuuden leviämistä. Mynälahdella jyrsintä nosti kasvien juuret pintaan ja merihanhet kävivät niitä syömässä.

Liitteessä JyrsittäväAlue (Metsähallituksen hoidossa oleva alue kartassa punaisella) on karkea ehdotus alueesta jonka rantaviiva tulisi jyrsiä. Alue rajattu vihreällä.

 

Samoin puusto tulisi kokonaan poistaa Sannannokan ja Isosanta 1 -tornien välisten pitkosten merenpuoleiselta alueelta. Näin saataisiin koko tuolle matkalle lintutornimainen näkyvyys. Tilanne nähtävissä alla olevasta kuvasta.

Koko tämän alueen näkyvyys lintutorneista oli ainakin 13.9.2023 asti pahasti peittynyt kaislikon takia.

Näkymä Isosanta 1 -tornista.

Näkymä Sannannokalta.

Isosanta 1 aluetta ei vuosiin ole hoidettu ja käytännössä torni on menettänyt lintutornina kiinnostuksensa ja merkityksensä.

Pelkästään merellä uivat sorsalinnut, mustalinnut ja pilkkasiivet näkyvät enää tornista.

Sannanokalle on käymässä samoin. Sannannokka -liitteen kuvan ottohetkellä vedenkorkeus -3 eikä tornista juurikaan rantaa näy.

Yyterin Lietteet on rantalintupaikkojen jalokivi Suomessa. Mielestäni alue vaatii nyt rankkojakin toimenpiteitä jotta alue sellaisena myös säilyy.

Väheksyä ei sovi myöskään kohteen arvokkuutta retkeilymielessä. Mikäli alue pidetään kunnossa ja lintuja runsaasti havaitaan lisää se varmasti linturetkeilyä Kansallispuiston alueella.

Hienoa jos jaksoitte sekavahkon juttuni lukea.

Terveisin

Esa Mäkelä

-------------------------------------------------------

Tässä Marian vastaus:

Hei! 

Kiitos viestistäsi ja ehdotuksista!

 

Jyrsintä lietteillä on varmasti hyvä hoitokeino ja sitä on alueella tehtykin Kokemäkijoki LIFE -hankkeen yhteydessä. Tässä nyt lähivuosina aluetta on hoidettu niittämällä aika kustannustehokkaasti traktoriniitolla ns. lajisuojelurahalla ja tällöin jyrsintä ei ole ollut mahdollista. Helmi-ohjelma on kuitenkin antanut isommin resursseja ja tänä vuonna alue hoidettiin nyt isommin lintuvesikunnostuksiin tarkoitetulla rahoituksella ja ainakin tällä hetkellä on suunnitelmissa, että jatkossakin tämä on ns. lintuvesiteeman alla.

 

Tulevasta rahoituksesta riippuu, millaisia hoitoja alueella pystytään tekemään, mutta uskoisin, että ensi vuonna pystymme ottamaan ainakin jyrsinnän osaksi alueen hoitoa. Viestissäsi kirjoitat, että jyrsintä tulisi ottaa pääasialliseksi tehtäväksi. Jyrsintä edellyttää aina myös ruovikon niittomurskausta eli hoito, jossa sekä niitetään että jyrsitään ovat huomattavasti kalliimpia.

 

ELY-keskus toimii lietteillä yksityisen maanomistajan mailla eli kaikki toimenpiteet tulee olla myös maanomistajalle ok.

 

Yt. Maria
------------------------------------------------------------

Yli-Renko laittoi tosiaankin toimeksi.
Rantaservice kävi niittämässä rannan ja valmista oli lokakuun alkupuolella.

Niitto tehtiin koko ehdotetulta alalta Isosanta 1 -alue mukaan lukien.

Seuraavan viestin lähetin Marialle 8.10.2023:

Kiitokset laadukkaasta Yyterin Lietteiden niittotyöstä!
Näin hyvältä ei niittojen jälkeen ole näyttänyt moneen vuoteen. 

Etenkään Isosanta 1 -tornista ei vuosiin ole rantaa näkynyt. Nyt näkyy!

Vielä kun osa alueesta saataisiin jatkossa jyrsittyä ja puustoa(ei näy kuvissa) karsittua niin 

kyllä olisi taas hieno paikka!

Liitteiden kuvat otettu torneista tänään 8.10.

Lintuharrastajat kiittää!

Kuva Sannannokalta 8.10.2023

Isosanta1 8.10.2023

------------------------------------------------------------------------------

Hommalle olisi hienoa saada jatkuvuutta. Jotta ehdotukset saisivat parempaa pohjaa kysyin alueella usein retkeilevät Kimmo Härkösen ja Tapani Liljan mukaan ehdotusta miettimään. Ehdotus tehtiin ja laitettiin 2.11.2023 eteenpäin.

Tapani Lilja ja Kimmo Härkönen Lietteillä suippopyrstösirrifiiliksissä 25.8.2019

-------------------------------------------------------------------------------

Tässä ehdotus:

Hei.

Porilaisina lintuharrastajina ehdottaisimme että vuoden 2024 hoitotoimenpiteet keskitettäisiinPorin ykköskohteeseen eli Yyterin Lietteille ja Sannannokan lintutornin alueelle. Liitteen kuvassa on sinisellä rajattu alue johon jyrsinnän tulisi keskittyä eli Sannannokan ympäristöön. Näin luotaisiin muuttolinnuille ruokailupaikkoja vaikka meriveden pinta olisi korkealla. Lintujen tarkkailulle tornista tulisi ihan uusia ulottuvuuksia koska lintuja olisi huomattavasti lähempänä. Hyvänä esimerkkinä esim. Maalahdella aivan rannassa sijaitseva Gålörenin lintutorni josta lintuja voi seurata lähietäisyydeltä jopa tornin sivuilta.

Kartassa oleva ruskea alue tulisi kokonaisuudessaan vähintään niittää mahdollisuuksien mukaan, mieluimmin joka vuosi. Syksyllä 2023 suoritettu koko alueen niitto olikin aivan esimerkillisen hienosti hoidettu.

Esim. Isosanta 1 -tornista ei ollut enää vuosiin rantaa näkynyt. Nyt torni on pelastettu uudelleen käyttöön rannan huolellisella niitolla. Liitteessä violetilla rajattua aluetta ei pidä jyrsiä etelänsuosirrin mahdollisen pesinnän takia.

Liitteessä punaisella rajattu alue eli Sannannokan ja Isosanta 1-tornin välisten pitkosten meren puoleinen puusto ja pusikot tulisi poistaa. Tuon kasvuston poisto toisi lintutorninäkymän rantaan koko matkalle Sannannokalta Isosanta 1:lle. Tämä nostaisi tuon arvokkaan rakennelman sille tasolle jonka sen pitäisi ansaitakin. Lisäksi Sannannokan ympäriltä tulisi puusto poistaa joka puolelta ja laajalti jotta tornista olisi esteetön näkymä myös luode- ja pohjoissuuntiin. Ruskealla pohjalla olevalta alueelta tulisi yksittäiset puut poistaa jotta esim. variksille ei enää tähystyspuita löytyisi.

Keskitetään varat Yyterin Lietteille jotta alue myös säilyisi Suomen rantalintujen ykköskohteena!
Harrastajien puolesta.
Esa Mäkelä
Kimmo Härkönen
Tapani Lilja

----------------------------------------------------------------

Kuinkas ollakaan vielä loppusyksystä Maria Yli-Renko sai jyrsintään rahoitusta ja Rantaservice kävi möyhimässä Sannannokan edustaa. Työkaluna Mericrusher 2,4 metrin levyinen tappiteräjyrsin.

13.11.2023 lähetin oheisen viestin:

Hei.
Lietteiden ranta-alue on nyt siinä kunnossa ettei hoitotoimilla enää paremmaksi saa.Laaja niitto toi koko alueen takaisin käyttöön ja näkyvyys on nyt ihan eri luokkaa kuin ennen. Jyrsintä tuli ihan oikeaan paikkaan eli sannannokan edustalle. Erittäin mielenkiintoista nähdä kuinka tuo alue toimii jo keväällä. On hyvinkin mahdollista että lintuja tulee olemaan paljon ja ne tulevat tornin lähistölle. Jos näin käy niin veikkaan että Sannannokalla on tiivis tunnelma ensi vuonna. Puusto siellä vielä kummittelee, hienoa jos sekin joskus poistetaan.Vielä kiitokset harrastajilta! Liitteenä Kimmo Härkösen ottama kännyvideo isänpäivältä 12.11.2023.

Syksy 2024

23.6.2024 lähetin alla olevat kuvat Marialle. Kuvista näkyy selvästi jyrsinnän vaikutus kasvillisuuteen. Pelkästään niitetyn alueen raja näkyy vihreänä. 

22.7.2024 Marialta tuli viesti:
----------------------------------------------

Hei! 
Kiitos viestistäsi. Hienoa, että hoidolla on ollut vaikutusta. Tänä vuonna aluetta hoidetaan samoin perustein kuin viime vuonna ja toivottavasti nyt pääsemme siihen 10 ha jyrsintään, joka viime vuonna jäi, koska talvi yllätti. Töitä tehdään alueella osana Helmi-ohjelman lintuvesikunnostuksia ja Baltic Reed -hanketta. Baltic Reed -hankeen koordinaattori Michelle Kozlova vastaa tänä vuonna käytännön urakkavalvonnasta kohteella ja mukana on myös alkuvuodesta Helmi-ohjelman lintuvesikoorinaattoriksi valittu Pipsa Kaunisto.
Urakoitsijana alueella tänä vuonna Starament Oy.
Mukavaa kesän jatkoa!
T. Maria

---------------------------------------------------------

Baltic Reed -hankkeessa niitetty kasvusto myös kerätään pois. Tämä oli alueella tietääkseni ihan uutta. Nyt alkoi toden teolla tapahtua hyviä asioita rannalla. 

Näkymä Isosanta 1-tornista  niittomurskauksen jälkeen 31.8.2024

3.9.2024. Kaksi konetta. Vaunua vetävä kävi tyhjentämässä lastia vuorotellen kumpaankin päähän niitettyä aluetta. Kauhakuormaajat kävivät lopulta keräämässä kasat pois.

Syksy 2025

Vielä kesäkuun loppupuolella kasvillisuus Sannannokan edustalla oli hyvinkin maltillisen kokoista. Kuva otettu 19.6.2025.

17.8.2025 näkymää käännetty vähän vasemmalle ja nähdään että puut alkavat kasvaa eteen. Tulevaisuudessa tulisi miettiä voiko alueen puustolle tehdä jotain. Yli-Renkolla on asia tiedossa ja resurssien mukaan katsotaan onnistuuko. Elokuun loppupuolella ennen hoitotoimenpiteitä alkoi rannan kasvusto nostaa nokkaansa.

Syyskuun alussa Starament Oy aloitti Yyterin Lietteillä hoitotoimet vuodelle 2025.

Hoidettava alue on laaja ja paikoitellen varsin vetinen.

Etelänsuosirriniitylle suoritettiin pelkkää niitto.

24.9.2025 Niittomurskauksen jälkeen. Kuvan keskellä sannannokan torni,
vasemmalla näkyy yksi korsikasoista. Pituutta koko hoidetulla alueella noin 1.5km.

Niittomurskausten jälkeen alue jyrsittiin kuvan mukaisella kalustolla sekä 2024 että 2025.
Kuvassa 9.10.2025 myös pronssi-iibis traktorin kauhan kohdalla! Kuva Petteri Mäkelä, tack!

Viimeistelyä menossa 9.10.2025. Kuva Jarmo Majuri, kiitokset. Sannannokan torni oikealla.
Kovasti odotellaan mitä ensi vuosi tuo tullessaan.

Mitä vaikutusta kaikella tällä panostuksella sitten oli?

1) Muuttolinnuille loistava ruokailupaikka veden korkeudesta riippumatta. Myös paikalla pesineet kahlaajat ja vesilinnut nähtiin runsaslukuisina ruokailemassa hoidetulla alueella.

2) Muutolla levähtävien kahlaajien määrä riippuu useasta tekijästä joista esim. rankkasade parhaana muuttoaikana tekee suuren vaikutuksen. En Lietteillä ole nähnyt kahlaajamuuttoa jota voisi verrata esim. Suomenlahden Arktikaan jolloin voidaan vetää kahlaajien määristäkin jotain yhteenvetoja. 24.5.2024 oli Lietteillä kuitenkin kaikkien aikojen toiseksi suurin levähtävien suosirrien kertymä 3000 yksilöä. Levähtäviä mustavikloja oli 17.6.2025 kaikkien aikojen kolmanneksi eniten eli 208p.Huippu löytyy keväältä 1995 ja yksilöitä 220.

3) Mustapyrstökuirit viihtyivät syysmuutolla 2025 useita viikkoja hoidetuilla alueilla. Parhaimmillaan paikalla 6 yksilöä. Ainakin yksi etelänsuosirrin lentokykyinen poikanen havaittiin 23.6.2025.

1 kv mustapyrstökuiri 28.7.2025 Lietteet.
Tämä lintu viihtyi syysmuutolla useamman viikon niityllä.

4) Lintuharrastajat saivat ensiluokkaisen paikan ja mahdollisuuden kahlaajien tarkkailuun torneista. Mikäli alueen parkkipaikkojen sijainti saataisiin vielä nykyajan vaatimusten tasolle retkeilijämäärä nousisi oleellisesti.

5) Mitä tulee turistimääriin paikalla niin harvinaiset linnut vetävät harrastajia paikalle.

Syysmuutolla nähtiin harvinaisia kahlaajia enemmän kuin missään ennen Suomessa.

Paikalla amerikkalaiset valkoperäsirri, eskimosirri, tundravikla sekä haikaralintuihin kuuluva Kimmo Härkösen löytämä pronssi-iibis.

Lopuksi esitämme erittäin suuret kiitokset Ely-keskuksen Maria Yli-Renkolle. Emme suoraan sanoen uskoneet että tämä kaikki tulee myös toteutumaan. Etenkään koska Pori kaupunkina lopettanut kaiken alueen hoitamisen ja reitistöjä laadukkaasti hoitanut oma porukkakin on lopetettu. Kiitokset myös John Nurminen -säätiölle ja Baltic Reed -projektille, Starament Oy:lle, RantaServicelle sekä kaikille jotka rannan projekteissa olivat mukana.

Toivomme että alueen hoito onnistuu myös tulevaisuudessa!

Mikään ei hoidu itsekseen. Vaaditaan ihmisiä jotka laittavat toimeksi.
Tässä sellainen. Maria Yli-Renko. Kuva Marko Melto.

Kiitos ja kumarrus:

Esa Mäkelä

Kimmo Härkönen

Tapani Lilja

+ muut paikalla käyneet lintuharrastajat