Sannannokalta Tuulee: Yyterin Lietteiden tilanne kesällä 2026

Koko kevään ja kesän 2026 on Yyterin Lietteillä riittänyt mielenkiintoista katseltavaa.

Vuosien 2023-2025 hoitotoimenpiteet ovat luoneet Sannannokan ympäristöön kostean matalan kasvuston alueen jossa kahlaajat ja sorsalinnut ovat runsaslukuisina lepäilleet ja ruokailleet. Lintuharrastajan näkökulmasta tilanne on mainio, tornista on pystynyt havainnoimaan lähes koko alueen rantaviivaan asti.

Kuva Sannannokan tornista 11.6.2026. Vasemmalla näkyvää korkeampaa kasvustoa ei syksyllä 2025 jyrsitty vaan niitettiin. Jyrsitty alue on pysynyt matalana ja etenkin korkean veden aikana kahlaajat ja vesilinnut majailivat siellä.

11.6.2026. Rantaan jätettiin syksyllä 2025 kaistale joka vain niitettiin. Valkoiset nuolet osoittavat tuota kaistaletta. Kesän edetessä kasvusto nousi jo sen verran että tuo kaistale blokkasi näkymän rantaviivaan. Ainakaan tänä vuonna tuo kaistale ei edistänyt etelänsuosirrin menestymistä.

Havaintoja 1.6.-15.7.2026:

Listasin pesimäaikaisia havaintoja Sannannokan tornista ja vertailin niitä aikaisempien vuosien saman jakson havaintoihin. Etenkin muutamilla sorsalajeilla näkyi parempia lukuja.

Heinätavi: Jyrsityllä alueella nähtiin kesäkuun alussa 5 koirasta ja 2 naarasta. Poikasia ei havaittu. Vain kerran Porissa on välillä 1.6.-15.7. nähty enemmän, 23.6.1984 Kokemäenjoen suistossa 10 yksilöä.

Lapasorsa: 30 koirasta ja 4 naarasta on jakson suurin määrä Porista kautta aikain.

Haapana: 29.6. laskettu 305 yksilöä on suurin määrä vuoden 2013 jälkeen.

Mustapyrstökuiri: Lajin esiintyminen alueella on aivan viime vuosina ilahduttavasti lisääntynyt. 1.6. lähtien lajia nähtiin Lietteillä lähes joka päivä. 2.7. paikalla oli 3 yksilöä, 23.7. jo 7 yksilöä joka on korkein luku joka Porissa on havaittu.

19.7. rannassa ensimmäinen 1kv lintu. Lisäksi toukokuussa laji oli lähistöllä sijaitsevassa Langourassa lähes jokapäiväinen vieras. Pesintää ei kuitenkaan saatu varmistettua.

Lampivikloa katseltiin Lietteillä keväästä alkaen aina 21.7. asti. Pesintää tai nuorta yksilö ei havaittu.

Etelänsuosirriä nähtiin välillä 7.4.- 30.6. enimmillään 4 yksilöä. Ahkeraa soidinta kuultiin ja nähtiin, pesintää tai nuoria yksilöitä ei havaittu.

Jänkäsirriäinen nähtiin jaksolla lähes joka päivä. Ainakaan 26.7. mennessä ei nuoresta yksilöstä ole havaintoa. Tosin kaukaa tornista nuoren yksilön määrittäminen ei ole helppoa.

Tylli pesi Lietteillä tänä vuonna. Kymmeniä vuosia paikalla retkeilleet eivät muista tyllin koskaan pesineen paikalla. Ainakin kolme maastopoikasta nähtiin.

Sitruunavästäräkki: 17.6. löytyi koiras pitkoksilta ja 7.7. havaittiin koiras ja kaksi poikasta eli laji oli pesinyt jossain alueella.

Sitruunavästäräkkikoiras 17.6.2026 Yyteri Lietteet.

Lepääviä kahlaajia ei tähän päivämäärään 26.7. ole paikalla poikkeuksellisia määriä nähty. Ohessa muutamia poimintoja:

14.6. mustavikloja 138p, suosirri 4.7. 284p, valkoviklo 1.7. 68p, lapinsirri 15.5. 95p, liro 3.7. 225p ja pulmussirri 1.6. 16p.

Suomen mittakaavassa nämäkin luvut ovat erinomaisia lepäävien kahlaajien määriä mutta suurimpiin lukuihin päästään usein sattuman kautta. Kun lintujen muutto on käynnissä ja siihen osuu kova vesisade tms. puhutaan tiputuskelistä joka pysäyttää parvet rannalle. Esim. 24.5.2024 paikalla oli 3000 ruokailevaa suosirriä.

Syysmuuton ensimmäinen rariteetti löytyi 14.7. kun Pekka Eriksson hoksasi palsasirrin rannassa ruokailemassa.

Palsasirri 19.7.2026 Lietteet. Kuvattu Sannannokalta josta kaikki tätä kokoluokkaa olevat linnut ovat liian kaukana kuvaamista ajatellen.

Kuva Sannannokalta 17.8.2025. Puusto kasvaa ja näkymä alkaa peittyä. Mikä hienoa, niin talven 2025-2026 aikana puustoa karsittiin tornin ympäristöstä ja nykinen tilanne näkyy alla olevasta kuvasta. Kiitokset!

Näkymä Sannannokalta 24.7.2026. Kasvusto on jo alkanut nousta eivätkä linnut enää yhtä hyvin viihdy tuolla jyrsityllä alueella. Joka tapauksessa pelkän niiton jälkeen ruovikko olisi jo korkealla ja ruokailumahdollisuudet vain rantalietteellä jonka koko vaihtelee oleellisesti veden korkeuden mukaan.

Tämä Sannannokan ympäristön hoito on osoittautunut oikeaksi valinnaksi.

Isosanta 1 -alueelle asti ulotetut toimenpiteet eivät minusta tuoneet linnuille niin suurta etua ainakaan havaintojen perusteella. Vaikka olosuhteet Isosanta 1 -edustalla olivat kunnossa niin linnut keskittyivät Sannannokalle. Hoitotoimenpiteihin saatavat rahat lienevät nykyisessä taloustilanteessa tiukilla joten ne pitää keskittää oikein.

Kovasti koko lintuväki toivookin että tänäkin syksynä saadaan alueelle panostuksia ja hoitotoimenpiteitä! Käsittääkseni lintuvesikoordinaattori Pipsa Kaunisto elinvoimakeskuksesta toimii vetäjänä nykyisin. Organisaatio on ollut muutoksessa, kysellään millaiset suunnitelmat ovat tulossa ja onko varoja tälle vuodelle tiedossa.

No niin. 29.7. tuli tieto että Lietteiden alueen hoito tehdään kuten viime vuonna poislukien ruokomassan kerääminen ja poisvienti Baltic Reed -projektin loppumisen takia.

Pipsa Kaunisto siirtyi Metsähallituksen puolelle (alue noin Lietteiden vanhalta lavalta itään) ja Maria Yli-Renko jatkaa elinvoimakeskuksen hoitamalla alueella johon lietteet pääosin kuuluu. Ensi vuonna on tulossa linnustoselvitys alueelle Helmi-ohjelman seurantaohjeistuksen mukaisesti, joka tarkoittaa rantaniityn kunnostuksissa parimäärälaskentaa ja levähtäjälaskentaa (kevät ja syksy). Mielenkiintoista.