20 tammikuuta 2026

Lintuharrastuksessa on mainiota se että sitä voi harrastaa monella tapaa, milloin vaan ja missä vaan. 2010-vuonna iski kipinä, 2012 vuodenpinnoja tuli kerättyä 302, vuosina 2013 - 2016 vuodenpinnoja kertyi 280-298. Vuodarien keruu hiipui 2017 ja jäi ainakin toistaiseksi siihen. Eliksiä kävin bongailemassa silloin tällöin, viime vuosina eivät eliksetkään ole saaneet liikkeelle paitsi lähiretkeilyn osana. Kaipa tästä syystä elislistalta löytyy vain 384 lajia.  Lähivuosina ovat lähinnä uudet spondelajit kiinnostaneet. Eli uudet lajit jotka olen itse löytänyt tai ollut löytöporukassa mukana. Tässä on paljon positiivisia puolia: voi retkeillä koska ja missä vain tykkää eikä ole kellon eikä paikan vaatimusten orjana. Lisäksi lintuja tulee katsottua tarkemmin koska ei tule vain hakemaan sitä minkä joku toinen on jo löytänyt. Fiilis joka tulee uudesta spondelajista on myös aivan eri luokkaa kuin bongatusta linnusta joka tulee useinkin vain pitkän ajomatkan ansiosta. Aivan mainiota on myös se että merkattavat listat ovat tosi pieniä. Jos vuodessa 1-2 uutta lajia osuu kohdalle on se jo vallan erinomainen saavutus. 
Alla olevaan listaan olen kerännyt "parempia" spondehaviksia. Kursiivilla merkatut ovat linkkejä joista pääsee blogissa oleviin havaintojuttuihin. Päivitellään kun keritään!


Punakaulahanhi      16.05.2019 Virolahti Saukkolankallio 1 E
Tiibetinhanhi            03.09.2021 Pori Yyteri Lietteet 7p
Kyhmyhaahka          21.04.2013 Pori Kallioholma 1 k jp N
Mustakaulauikku      03.05.2013 Krristiinankaupunki Siipyy LT 2 jp p
Avosetti                    07.05.2013 Pori Yyteri Lietteet 1p
Siperiankurmitsa      28.09.2014 Pori Yyteri lietteet 1 1kv p
Isovesipääsky          08.08.2011 Pori +1kv vp Yyteri lietteet
Rantakurvi                05.07.2023 Pori Tahkoluoto allas 1 ad p
Lampiviklo                05.05.2016 Pori Yyteri lietteet 1 eijp p
Tundravikla              05.09.2025 Pori Yyteri Lietteet 1 ad p
Eskimosirri               04.08.2025 Pori Yyteri Lietteet 1 ad p 
Valkoperäsirri+osa2 17.07.2024 Pori Yyteri Lietteet 1 ad p
Palsasirri                  27.08.2018 Pori Enäjärvi lava 1 ad p
Pikkukajava             02.11.2015Pori Tahkoluoto 1 1kv N
Mustanmerenlokki   11.04.2015 Pori Yyteri lietteet 1 3kv E
Aroharmaalokki       20.11.2020 Pori Konepajanranta 1 1kv p
Isolokki                    11.02.2013 Pori Santakangas kp 2kv p
Grönlanninlokki        23.11.2020 Pori Kallioholma 1 1kv S
Leveäpyrstökihu      28.09.2014 Pori Kallioholma 1 1kv SW
Amerikanjääkuikka  27.10.2012 Eurajoki Säppi 1 tp p 
Jääkuikka                30.04.2012 Kristiinankaupunki Siipyy LT 1jp N
Arokotka                  30.05.2025 Pori Toukari LT 2-4kv SSE
Isohaarahaukka       06.05.2019 Pori Teemuluoto LT 1p
Tunturihaukka         31.03.2019 Pori Pinomäki 2kv NW
Viitatiainen              30.10.2010 Pori Toukari
Tunturikiuru             16.03.2013 Pori Vuoltee 3 tp p
Lyhytvarvaskiuru     02.11.2013 Eurajoki Säppi 1p 
Kashmirinuunilintu   17.10.2024 Pori Reposaari Saha-alue 1 än
Ruskouunilintu        25.09.2016 Pori Reposaari 1 än
Lapinuunilintu          12.06.2013 Kuusamo Matosuontie 1 p
Kenttäkerttunen       31.05.2017 Pori Yyteri Sannannokka pitkokset 1 Än
Samettipääkerttu     28.09.2013 Pori Reposaari Lontoo 1 k 1kv p
Tulipäähippiäinen    11.10.2019 Pori Reposaari saha-alue 1 n p
Taigakirvinen           14.10.2012 Eurajoki Säppi 1p 
Harmaasirkku          14.05.2018 Loviisa Pernaja Hamnskär 1p














18 tammikuuta 2026

Kuppi nurin

Tämä eskimosirri ei vaan jätä minua rauhaan. Makea havis 4.8.2025, muuttava bairdi oli viitisen minuuttia Sannannokan edustalla ja häippäsi. (The Niitty). Tein RK-lomakkeen ilmoituksena tutkintaa varten. Mitä eroa on muuten ilmoituksella tutkintaa varten ja havaintoilmoituksella määritetystä lajista? En tiedä. Liitteeksi rustailin pdf-tiedoston blogijutun kuvista ja teksteistä.
 
Nyt 10.1.2026 illalla tuli viiden kuukauden odottelun jälkeen sähköposti joka alkoi taas että valitettavasti ja jossa kerrotaan että määritystä ei hyväksytty. Kyllä meni tunteisiin!! Blogeissa saa kai tunteistakin mainita? Kuten esim. Koistisen blogissa jossa hän kertoi itkeneensä kun kiikarit löytyivät pitkän etsinnän jälkeen. En tosin itkenyt mutta järkytyin. Kummallinen ahdistus iski rintaan ja pysyi siellä seuraavaan aamuun asti. Yleensä nukun tosi raskaasti ja pitkään, nyt nukuin pari tuntia, loppuyön kuuntelin sydänääniä jotka yleensä ovat tasaisen hiljaisia mutta nyt tuntui outo syke joka ei ottanut loppuakseen. Ei tee hyvää yli kuuskymppiselle tuommoinen. Tässä tuo mielenrauhan vienyt ilmoitus:

"Valitettavasti RK ei katso määritysperusteiden olevan riittäviä lajin hyväksymiseksi. Perusteet: Esitettyjen dokumenttien laatu jää liian heikoksi lajin hyväksymiseksi eskimosirrinä. Kaavake sinänsä on tehty hyvin, ja mm haettu eri rakenteiden vertailua tueksi vertailukuvin. Kuitenkaan esim. valkoperäsirrin poissulkeminen näistä kuvista ei ole mahdollista (laji aloittaa myöhäiskesällä sulkimisen ja voi olla hyvinkin pliisun näköinen elokuussa). Kyseessä on vaikea lajipari ja tarvitaan riittävän hyvää dokumentaatiota. Erityisesti määritystä tukevia lentokuvia ei myöskään ole. Yläpuolen, ja kupeiden kuviointien tarkka arviointi ei ole mahdollista, kuten ei linnun iänkään. Myöskään nokan värituntomerkkien arviointia ei voi tehdä. Lintu vaikuttaa pitkäsiipiseltä mutta edelleen kuvien epätarkkuus aiheuttaa vaikeutta arvioida siiven suhteita ja joissain kuvissa lintu ei vaikuta kovin pitkäsiipiseltä. Tertiaalin mittasuhteita on vaikea arvioida. Havainto jää liian tulkinnanvaraiseksi valitettavasti juuri dokumenttien laadun, väreilyn ja etäisyyden vuoksi. On huomattava, että Rariteettikomitean kielteinen päätös ei merkitse sitä, että määritys olisi virheellinen, vaan ainoastaan sitä, etteivät määritysperusteet olleet komitean jäsenten mielestä riittävät havainnon julkaisemiseksi."

Onhan se mielen heikkoutta ja jonkinlaista sairautta että annoin jonkun lintuhaviksen mennä näin pahasti ihon alle. Viime aikoina olen lintuharrastuksessa keskittynyt vain uusien spondelajien hakemiseen kun bongaus on jäänyt taka-alalle. Siksi tällainen havis lajista joka on kymmenisen kertaa Suomessa nähty on minulle niin merkityksellinen. Etenkin koska on äärimmäisen epätodennäköistä että toista kertaa kohdalle osuu.

Ensimmäisen kerran luin vastauksesta vain pari ekaa riviä ja totesin että voi saatana.
Sitten aloin tankata vastausta ja ymmärsin ettei komitea ollut nähnyt mitään hyvää eikä mitään  joka ilmoitetussa haviksessa olisi viitannut eskimosirriin. Edes suoraan ei voitu kertoa nähtiinkö havis perä/eskimo -kauttalajina. Kirjallisuuden perusteella ei tuonkokoisia sirrilajeja ei ole kuin nämä kaksi joilla siiven ulottuma menee yli pyrstön. Mulla alkoi pata porista....
RK-ilmoituksen käsittely on kuin oikeuden istunto ilman syytetyn mahdollisuutta puolustautua. Minkäänlaista vuoropuhelua ei käydä ilmoituksen lähettäjän ja komitean välillä. Joten ajattelin tässä kohtaa pitää puolustuspuheenvuoron:

1) "Kyseessä on vaikea lajipari ja tarvitaan riittävän hyvää dokumentaatiota." 

Voiko RK:n vastauksesta vetää johtopäätöksen että kyseessä on lajipari perä/eskimosirri? Omana vastineena käytän ID Handbook of European Birds -kirjaa. Kuvissa valkoperäsirri vasemmalla ja eskimo oikealla. Kumpikin "summer plumage".


Vasemmalla peräsirrillä 25.7.2025 peitinhöyhenten reunat harmaanruskeita (huom.valkoinen täplä selässä). Oikealla eskimosirrillä valkoiset reunat etenkin hartiahöyhenten alueella. Peräsirrillä näkyy kupeilla juovaa ja suttua vaikka kuva osittain palanut. Oikealla "rear flank" pieniä tummia haituvia, muuten kupeella ei näy viiruja.

2) "Kuitenkaan esim. valkoperäsirrin poissulkeminen näistä kuvista ei ole mahdollista (laji aloittaa myöhäiskesällä sulkimisen ja voi olla hyvinkin pliisun näköinen elokuussa)."
En ymmärrä mitä RK vastauksessaan tarkoittaa "pliisulla"? ID Handbook of European Birds kertoo seuraavaa: "From june usually with heavy square-blocked upperparts, otherwise almost lacking colour." The coverts are often not replaced in the moult to summer plumage and contrast through wear with the fresher scapulars" Kuva adult-type summer plumage -linnusta kirjasta alla jossa hyvinkin kontrastikkaat fressit hartiahöyhenet. Sama näkyvissä yllä olevassa kuvassa. Kontrastikas lintu jota ei "pliisuksi" voi todeta.

3) "Erityisesti määritystä tukevia lentokuvia ei myöskään ole. Yläpuolen, ja kupeiden kuviointien tarkka arviointi ei ole mahdollista, kuten ei linnun iänkään." 

Tässä kuvassa yläpuolen kuviot näkyvät parhaiten. En ymmärrä miksei RK nähnyt noita yläpuolen kuvioita kun omasta mielestäni näen ne jopa selkeästi.

Lentokuvia ei ole. Ainakaan Tiirassa en ole nähnyt yhtään lentokuvaa eskimosta Suomessa. Porin 1kv linnusta 2009 varmaankin lentokuvia löytyy. Ehkä muistakin jostain? Minusta yläpuolen kuviot näkyvät riittävästi ja ilmoituksessa mainitsin että putkella alapuolen puhtaus näkyi vieläkin selkeämmin. Mutta tuollahan ei ole merkitystä mitä minä putkella näin. Mitä tulee ikään niin mielestäni kuvat tukevat kesäpukuista aikuista lintua. Lisäksi päivämäärä 4.8. taitaa sopia huonosti 1kv bairdiin Suomessa? Nuoria Tiiran mukaan nähty syyskuun loppupuolella. 1970-luvun ja vanhemmissa havainnoissa ei ikää ainakaan Tiirassa ole mainittu.

4) "Myöskään nokan värituntomerkkien arviointia ei voi tehdä."

Tähän heitän ison kysymysmerkin? Mitä RK tarkoittaa eskimon nokan värituntomerkeillä? Onko sellaisia olemassa? Alla vasemmalla eskimo ja oikealla RK:n hyväksymä peräsirri Pori 25.7.2025. Molemmat mun kuvia. Peräsirrillä ainakin kirkkailla yksilöillä pitäisi näkyä vaaleaa alanokan tyvellä. Mut tässä kuvassa ei näy. Eskimolla EI ole värituntomerkkejä nokassa eivätkä siksi näykään kuvassa. Kumma kun ei nokan muodosta puhuttu. Eskimolla ohut nokan tyvi ja lähes suora nokka  niinkuin pitääkin ja peräsirrillä tyvestä paksumpi ja kaartuu. Ehkä ei RK halunnut mainita koska on lajituntomerkki. Näissäkin kuvissa rinnan pohjaväri vasemmalla ei-valkoinen, peräsirrillä valkoista taustassa. Tätä ei myöskään kait tarkoituksella mainita.

5)  "Lintu vaikuttaa pitkäsiipiseltä mutta edelleen kuvien epätarkkuus aiheuttaa vaikeutta arvioida siiven suhteita ja joissain kuvissa lintu ei vaikuta kovin pitkäsiipiseltä. Tertiaalin mittasuhteita on vaikea arvioida."

Samaa mieltä eskimoiden siivistä. Useita satoja ad bairdin kuvia selaillessani huomasin samaa että kaikissa nettikuvissa eivät yksilöt vaikuta kovin pitkäsiipisiltä. 

ID Handbook bairdista: "Note that the primary projection (in relation to the tertials) is not obviously long due to the long summer-type tertals, but the projection beyond the tail is long." Oikealla peräsirri Pori 25.7.2025, minusta vasemmalla olevalla eskimolla on pitempi siiven projektio suhteessa pyrstöön kuin RK:n hyväksymällä peräsirrillä. Tertiaalit aikalailla toisiaan vastaavat (niinkuin ad-linnuilla samaan aikaan pitäisikin olla.)

Minusta siiven ulottuma suhteessa pyrstöön tässä näkyy.
 Miksi RK kyseenalaistaa tämänkin?

Tässä vielä rintakuvio. Kiistatta taustaväri on ei-valkoinen joka sopii eskimoon.
Valkoinen kaulalappu näkyy myös monissa eskimo-kuvissa.
Tässä nokan kärjessä näkyy pieni "koukun" aihe, nokan harja on suora.
 
2024 minulta ja porukalta hylättiin peräsirri. Lintu joka seuraavana vuonna 25.7.2025 tuli jo kolmatta vuotta peräkkäin syysmuutolla samaan aikaan samaan paikkaan. Nyt lytättiin eskimo. Näiden havisten kanssa olen ihan liikaa tehnyt hommia, kuluttanut aikaa ja kokenut päivätolkulla mielipahaa ja suoranaista ahdistusta aivan turhaan. Miksi teen jotain kaavakkeita ja lähettelen ne arvioitaviksi jollekin komitealle? Jotta havis pääsisi Linnut-lehden vuosikirjaan jota en edes tilaa?
 
Komiteaan olen suhtautunut niin että havainto on ok kun RK sen hyväksyy. Nyt kelkka kääntyi. En tiedä onko jotain ulkomaista asiantuntijaa tms. käytetty? Tuskin kun ei mainittu. Odotin että RK vastauksessaan tuo jotain uutta näkökulmaa tai huomioita esille. Toisin kävi. Minusta vastaus on puolivillainen ja mielestäni osin jopa kyseenalainen. Toisaalta...kuka edes viitsii jonkun toisen havikseen kuluttaa aikaa ja energiaa? Dokumenttien laatuun vetoaminen on tässä tapauksessa riman alittamista siellä missä se on matalin. Myös väreilyn taakse mentiin, on ilmiselvää että joidenkin vakavasti otettavien ornien kuvissa väreily on toissijaista. 
Lisäksi tämä jo tavaksi tullut loppukaneetti on aivan turha: "On huomattava, että Rariteettikomitean kielteinen päätös ei merkitse sitä, että määritys olisi virheellinen, vaan ainoastaan sitä, etteivät määritysperusteet olleet komitean jäsenten mielestä riittävät havainnon julkaisemiseksi."  Kielteinen päätös tarkoittaa että se siitä. Jos se on Tiirassa lajina niin katoaa (paitsi omista havainnoista). Vaikka Tiirassa käytetään täppää joka on hyväksyttyjä havaintoja varten.

Komitea pelaa tätä peliä säännöillä joilla en aio olla mukana. Lähtökohtainen negatiivisuus havaintojen käsittelemisessä häiritsee. Jatkossa en tule enää näkemään vaivaa tai kokemaan pahaa mieltä yhdestäkään haviksesta. Jos niin kivasti vielä joskus käy että näen jonkun mielenkiintoisen linnun niin yhtään ilmoitusta jollekin komitealle en enää tee. Yleensä havikseni ovat dokumentoituja ja tietenkin omasta mielestäni oikein joten laitan ne vain tänne omaan blogiin. Kaipa tämä muutenkin tulee vaikuttamaan asenteisiini tätä harrastusta kohtaan. Täytyy myös todeta, että komitean hyväksytyn haviksen "Onneksi olkoon!" -aloituksesta tulee sellainen olo kuin olisi voittanut jossain arpajaisissa. Joissa en koskaan ole mitään voittanut enkä voita.

Tässä eskimotapauksessa mitä enemmän ja kauemmin etsin tietoa ja kuvia lajista sitä vakuuttuneemmaksi tulin siitä että lintu on eskimo. Perinteisesti kommenttia lajista tuli hyvin varovasti, bongarit kun eivät halua varsinkaan kirjallisesti kommentoida. Muutamia kommentteja mielestäni ihan eturivin harrastajilta ilman nimiä: "Ei kai tuossa mikään sodi bairdia vastaan. Laita ihmeessä rkoolle!" ja "eiköhän se ole perä tai eskimosirri." tai "siinähän on bairdi!" 
En voi kuin ihmetellä miten niin eri tavalla noita kuvia voidaan katsoa ja tulkita. Mitä tulee havaintoni perustelujen pohjana käyttämääni ID Handbook -kirjaan niin minusta se pitää sisällään paljon uutta tietoa ja havainnollisia tuntomerkkejä joista en ole ollut tietoinen tai pistänyt niitä merkille. Ainakin Birdlifen (jonka alla RK toimii) Lintuvaruste mainostaa: "Tästä laajasta teoksesta on määrä tulla yksi Euroopan lintujen tärkeimmistä määritysoppaista."

Linnuissa ja niiden hahmottamisessa minulla on suuria vaikeuksia enkä väitä että jotain niistä tietäisin. Mutta on mulla silmät päässä ja aika uudet lasitkin.



17 tammikuuta 2026

Yyterin Lietteillä tapahtuu 2023 - 2025

Syksy 2023

Vetäisin 9.9.2023 oikein saappaat jalkaan ja lähdin ramppaamaan Lietteiden rantaan toiveena että näkisi jonkun kasvuston piilossa majailevan kahlaajan, vaikkapa sirrin. Torneista kun ei kahlaajia juurikaan ole näkynyt ellei meriveden pinta miinukselle putoaisi. Koko syysmuuton ajan 2023 oli merivesi tosi korkealla ja tuon 3kk aikana merenpinta kävi nollassa vain satunnaisesti. 

Kahlaillessani 9.9.2023 rannassa ajattelin että jotain pitää nyt yrittää tehdä. Tätä menoa Yyterin Lietteet on kahlaajien seurantapaikkana mennyttä. Kotiin päästyäni selailin nettiä ja löysin ELY-keskuksesta ylitarkastajan nimeltään Maria Yli-Renko. Laitanpa hänelle alla olevan jutun, ei tässä mitään hävittävääkään enää ole.
--------------------------------------------------------------
Hei.
Kirjoitan lintuharrastajana enkä minkään yhdistyksen edustajana.Minua ja monia muita etenkin Porin alueen lintuharrastajia huolestuttaa Lietteiden tilanne. Kaislikko kun valtaa kaiken ja puusto kasvaa kohisten.
Meren pinnan korkeus vaikuttaa nykyään dramaattisesti levähtävien kahlaajien määrään Lietteillä. Mikäli merivesi on +5 tai yli ei rannassa ole lietteitä juurikaan näkyvissä eikä kahlaajilla ruokailupaikkoja koska heti rannasta alkaa korkea kaislikko.
Tilanne näkyy liitteen kuvassa jossa merivesi +6.


Koko syysmuuton ajan vuonna 2023 on merivesi ollut tosi korkealla ja viimeisen 3kk aikana merenpinta käynyt nollassa vain satunnaisesti.
Kuvasta nähdään ainoat vedenpinnan miinuspäivät ja Tiiran mukaan juuri noille päiville osuivat suurimmat suosirrimäärät 2.7.2023 (213 paikallista) ja 18.9.2023 (105p).
Määrinä nämä ovat suorastaan surkeita moniin aikaisempiin vuosiin verrattuna. Puhumattakaan määristä jotka osuvat noiden päivien väliin.
Lintuharrastajat Porissa tietävät tilanteen ettei Lietteille edes kannata lähteä linturetkelle mikäli vesi ei lähentele nollaa. Ja onhan linturetkeily alueella varsin vaatimatonta ollutkin viime aikoina.

Tilannetta voitaisiin oleellisesti parantaa ottamalla rannan laaja jyrsintä niiton lisäksi käyttöön.
Vähintään meriveden rajaa tulisi jyrsiä niin pitkälle kuin mahdollista ja tehdä siitä märkä tasainen peltomainen alue.
Kuten muuttoaikoina on havaittu niin märät pellot yleensäkin ovat erityisen hyviä lintupaikkoja.
Tällaisen alueen aikaansaaminen Yyterin Lietteille antaisi linnuille ruokailupaikkoja vaikka vesi olisi korkealla ja lietteet veden alla.
Tässä nähdään RantaService:n kone tekemässä juuri halutunlaista aluetta Järvelän kosteikolla.


Sama kone on nyt tullut myös Poriin mutta pelkästään niittämään. Jatkossa tulisi ehdottomasti ottaa jyrsintä pääasialliseksi tehtäväksi. Vaikka kaislikko niitetään jää jäljelle kova pohja eikä ruokailupaikkoja synny. Seuraavana keväänä kaislikko vain jatkaa leviämistään. Jyrsintä hillitsee huomattavasti tehokkaammin kasvillisuuden leviämistä. Mynälahdella jyrsintä nosti kasvien juuret pintaan ja merihanhet kävivät niitä syömässä.

Liitteessä JyrsittäväAlue (Metsähallituksen hoidossa oleva alue kartassa punaisella) on karkea ehdotus alueesta jonka rantaviiva tulisi jyrsiä. Alue rajattu vihreällä.

 
Samoin puusto tulisi kokonaan poistaa Sannannokan ja Isosanta 1 -tornien välisten pitkosten merenpuoleiselta alueelta. Näin saataisiin koko tuolle matkalle lintutornimainen näkyvyys. Tilanne nähtävissä alla olevasta kuvasta.

Koko tämän alueen näkyvyys lintutorneista oli ainakin 13.9.2023 asti pahasti peittynyt kaislikon takia.
Näkymä Isosanta 1 -tornista.
Näkymä Sannannokalta.

Isosanta 1 aluetta ei vuosiin ole hoidettu ja käytännössä torni on menettänyt lintutornina kiinnostuksensa ja merkityksensä.
Pelkästään merellä uivat sorsalinnut, mustalinnut ja pilkkasiivet näkyvät enää tornista.
Sannanokalle on käymässä samoin. Sannannokka -liitteen kuvan ottohetkellä vedenkorkeus -3 eikä tornista juurikaan rantaa näy.

Yyterin Lietteet on rantalintupaikkojen jalokivi Suomessa. Mielestäni alue vaatii nyt rankkojakin toimenpiteitä jotta alue sellaisena myös säilyy.
Väheksyä ei sovi myöskään kohteen arvokkuutta retkeilymielessä. Mikäli alue pidetään kunnossa ja lintuja runsaasti havaitaan lisää se varmasti linturetkeilyä Kansallispuiston alueella.
Hienoa jos jaksoitte sekavahkon juttuni lukea.
Terveisin
Esa Mäkelä
-------------------------------------------------------

Tässä Marian vastaus:

Hei! 

Kiitos viestistäsi ja ehdotuksista!

 

Jyrsintä lietteillä on varmasti hyvä hoitokeino ja sitä on alueella tehtykin Kokemäkijoki LIFE -hankkeen yhteydessä. Tässä nyt lähivuosina aluetta on hoidettu niittämällä aika kustannustehokkaasti traktoriniitolla ns. lajisuojelurahalla ja tällöin jyrsintä ei ole ollut mahdollista. Helmi-ohjelma on kuitenkin antanut isommin resursseja ja tänä vuonna alue hoidettiin nyt isommin lintuvesikunnostuksiin tarkoitetulla rahoituksella ja ainakin tällä hetkellä on suunnitelmissa, että jatkossakin tämä on ns. lintuvesiteeman alla.

 

Tulevasta rahoituksesta riippuu, millaisia hoitoja alueella pystytään tekemään, mutta uskoisin, että ensi vuonna pystymme ottamaan ainakin jyrsinnän osaksi alueen hoitoa. Viestissäsi kirjoitat, että jyrsintä tulisi ottaa pääasialliseksi tehtäväksi. Jyrsintä edellyttää aina myös ruovikon niittomurskausta eli hoito, jossa sekä niitetään että jyrsitään ovat huomattavasti kalliimpia.

 

ELY-keskus toimii lietteillä yksityisen maanomistajan mailla eli kaikki toimenpiteet tulee olla myös maanomistajalle ok.

 

Yt. Maria
------------------------------------------------------------
Yli-Renko laittoi tosiaankin toimeksi.
Rantaservice kävi niittämässä rannan ja valmista oli lokakuun alkupuolella.
Niitto tehtiin koko ehdotetulta alalta Isosanta 1 -alue mukaan lukien.

Seuraavan viestin lähetin Marialle 8.10.2023:
Kiitokset laadukkaasta Yyterin Lietteiden niittotyöstä!
Näin hyvältä ei niittojen jälkeen ole näyttänyt moneen vuoteen. 
Etenkään Isosanta 1 -tornista ei vuosiin ole rantaa näkynyt. Nyt näkyy!
Vielä kun osa alueesta saataisiin jatkossa jyrsittyä ja puustoa(ei näy kuvissa) karsittua niin 
kyllä olisi taas hieno paikka!
Liitteiden kuvat otettu torneista tänään 8.10.
Lintuharrastajat kiittää!

Kuva Sannannokalta 8.10.2023

Isosanta1 8.10.2023

------------------------------------------------------------------------------

Hommalle olisi hienoa saada jatkuvuutta. Jotta ehdotukset saisivat parempaa pohjaa kysyin alueella usein retkeilevät Kimmo Härkösen ja Tapani Liljan mukaan ehdotusta miettimään. Ehdotus tehtiin ja laitettiin 2.11.2023 eteenpäin.

Tapani Lilja ja Kimmo Härkönen Lietteillä suippopyrstösirrifiiliksissä 25.8.2019

-------------------------------------------------------------------------------
Tässä ehdotus:
Hei.
Porilaisina lintuharrastajina ehdottaisimme että vuoden 2024 hoitotoimenpiteet keskitettäisiinPorin ykköskohteeseen eli Yyterin Lietteille ja Sannannokan lintutornin alueelle. Liitteen kuvassa on sinisellä rajattu alue johon jyrsinnän tulisi keskittyä eli Sannannokan ympäristöön. Näin luotaisiin muuttolinnuille ruokailupaikkoja vaikka meriveden pinta olisi korkealla. Lintujen tarkkailulle tornista tulisi ihan uusia ulottuvuuksia koska lintuja olisi huomattavasti lähempänä. Hyvänä esimerkkinä esim. Maalahdella aivan rannassa sijaitseva Gålörenin lintutorni josta lintuja voi seurata lähietäisyydeltä jopa tornin sivuilta.

Kartassa oleva ruskea alue tulisi kokonaisuudessaan vähintään niittää mahdollisuuksien mukaan, mieluimmin joka vuosi. Syksyllä 2023 suoritettu koko alueen niitto olikin aivan esimerkillisen hienosti hoidettu.

Esim. Isosanta 1 -tornista ei ollut enää vuosiin rantaa näkynyt. Nyt torni on pelastettu uudelleen käyttöön rannan huolellisella niitolla. Liitteessä violetilla rajattua aluetta ei pidä jyrsiä etelänsuosirrin mahdollisen pesinnän takia.

Liitteessä punaisella rajattu alue eli Sannannokan ja Isosanta 1-tornin välisten pitkosten meren puoleinen puusto ja pusikot tulisi poistaa. Tuon kasvuston poisto toisi lintutorninäkymän rantaan koko matkalle Sannannokalta Isosanta 1:lle. Tämä nostaisi tuon arvokkaan rakennelman sille tasolle jonka sen pitäisi ansaitakin. Lisäksi Sannannokan ympäriltä tulisi puusto poistaa joka puolelta ja laajalti jotta tornista olisi esteetön näkymä myös luode- ja pohjoissuuntiin. Ruskealla pohjalla olevalta alueelta tulisi yksittäiset puut poistaa jotta esim. variksille ei enää tähystyspuita löytyisi.

Keskitetään varat Yyterin Lietteille jotta alue myös säilyisi Suomen rantalintujen ykköskohteena!
Harrastajien puolesta.
Esa Mäkelä
Kimmo Härkönen
Tapani Lilja
----------------------------------------------------------------

Kuinkas ollakaan vielä loppusyksystä Maria Yli-Renko sai jyrsintään rahoitusta ja Rantaservice kävi möyhimässä Sannannokan edustaa. Työkaluna Mericrusher 2,4 metrin levyinen tappiteräjyrsin.

13.11.2023 lähetin oheisen viestin:

Hei.
Lietteiden ranta-alue on nyt siinä kunnossa ettei hoitotoimilla enää paremmaksi saa.Laaja niitto toi koko alueen takaisin käyttöön ja näkyvyys on nyt ihan eri luokkaa kuin ennen. Jyrsintä tuli ihan oikeaan paikkaan eli sannannokan edustalle. Erittäin mielenkiintoista nähdä kuinka tuo alue toimii jo keväällä. On hyvinkin mahdollista että lintuja tulee olemaan paljon ja ne tulevat tornin lähistölle. Jos näin käy niin veikkaan että Sannannokalla on tiivis tunnelma ensi vuonna. Puusto siellä vielä kummittelee, hienoa jos sekin joskus poistetaan.Vielä kiitokset harrastajilta! Liitteenä Kimmo Härkösen ottama kännyvideo isänpäivältä 12.11.2023.

Syksy 2024

23.6.2024 lähetin alla olevat kuvat Marialle. Kuvista näkyy selvästi jyrsinnän vaikutus kasvillisuuteen. Pelkästään niitetyn alueen raja näkyy vihreänä. 



22.7.2024 Marialta tuli viesti:
----------------------------------------------
Hei! 
Kiitos viestistäsi. Hienoa, että hoidolla on ollut vaikutusta. Tänä vuonna aluetta hoidetaan samoin perustein kuin viime vuonna ja toivottavasti nyt pääsemme siihen 10 ha jyrsintään, joka viime vuonna jäi, koska talvi yllätti. Töitä tehdään alueella osana Helmi-ohjelman lintuvesikunnostuksia ja Baltic Reed -hanketta. Baltic Reed -hankeen koordinaattori Michelle Kozlova vastaa tänä vuonna käytännön urakkavalvonnasta kohteella ja mukana on myös alkuvuodesta Helmi-ohjelman lintuvesikoorinaattoriksi valittu Pipsa Kaunisto.
Urakoitsijana alueella tänä vuonna Starament Oy.
Mukavaa kesän jatkoa!
T. Maria

---------------------------------------------------------

Baltic Reed -hankkeessa niitetty kasvusto myös kerätään pois. Tämä oli alueella tietääkseni ihan uutta. Nyt alkoi toden teolla tapahtua hyviä asioita rannalla. 

Näkymä Isosanta 1-tornista  niittomurskauksen jälkeen 31.8.2024

3.9.2024. Kaksi konetta. Vaunua vetävä kävi tyhjentämässä lastia vuorotellen kumpaankin päähän niitettyä aluetta. Kauhakuormaajat kävivät lopulta keräämässä kasat pois.

Syksy 2025


Vielä kesäkuun loppupuolella kasvillisuus Sannannokan edustalla oli hyvinkin maltillisen kokoista. Kuva otettu 19.6.2025.


17.8.2025 näkymää käännetty vähän vasemmalle ja nähdään että puut alkavat kasvaa eteen. Tulevaisuudessa tulisi miettiä voiko alueen puustolle tehdä jotain. Yli-Renkolla on asia tiedossa ja resurssien mukaan katsotaan onnistuuko. Elokuun loppupuolella ennen hoitotoimenpiteitä alkoi rannan kasvusto nostaa nokkaansa.

Syyskuun alussa Starament Oy aloitti Yyterin Lietteillä hoitotoimet vuodelle 2025.

Hoidettava alue on laaja ja paikoitellen varsin vetinen.


Etelänsuosirriniitylle suoritettiin pelkkää niitto.


24.9.2025 Niittomurskauksen jälkeen. Kuvan keskellä sannannokan torni,
vasemmalla näkyy yksi korsikasoista. Pituutta koko hoidetulla alueella noin 1.5km.


Niittomurskausten jälkeen alue jyrsittiin kuvan mukaisella kalustolla sekä 2024 että 2025.
Kuvassa 9.10.2025 myös pronssi-iibis traktorin kauhan kohdalla! Kuva Petteri Mäkelä, tack!


Viimeistelyä menossa 9.10.2025. Kuva Jarmo Majuri, kiitokset. Sannannokan torni oikealla.
Kovasti odotellaan mitä ensi vuosi tuo tullessaan.


Mitä vaikutusta kaikella tällä panostuksella sitten oli?

1) Muuttolinnuille loistava ruokailupaikka veden korkeudesta riippumatta. Myös paikalla pesineet kahlaajat ja vesilinnut nähtiin runsaslukuisina ruokailemassa hoidetulla alueella.

2) Muutolla levähtävien kahlaajien määrä riippuu useasta tekijästä joista esim. rankkasade parhaana muuttoaikana tekee suuren vaikutuksen. En Lietteillä ole nähnyt kahlaajamuuttoa jota voisi verrata esim. Suomenlahden Arktikaan jolloin voidaan vetää kahlaajien määristäkin jotain yhteenvetoja. 24.5.2024 oli Lietteillä kuitenkin kaikkien aikojen toiseksi suurin levähtävien suosirrien kertymä 3000 yksilöä. Levähtäviä mustavikloja oli 17.6.2025 kaikkien aikojen kolmanneksi eniten eli 208p.Huippu löytyy keväältä 1995 ja yksilöitä 220.

3) Mustapyrstökuirit viihtyivät syysmuutolla 2025 useita viikkoja hoidetuilla alueilla. Parhaimmillaan paikalla 6 yksilöä. Ainakin yksi etelänsuosirrin lentokykyinen poikanen havaittiin 23.6.2025.


1 kv mustapyrstökuiri 28.7.2025 Lietteet.
Tämä lintu viihtyi syysmuutolla useamman viikon niityllä.

4) Lintuharrastajat saivat ensiluokkaisen paikan ja mahdollisuuden kahlaajien tarkkailuun torneista. Mikäli alueen parkkipaikkojen sijainti saataisiin vielä nykyajan vaatimusten tasolle retkeilijämäärä nousisi oleellisesti.

5) Mitä tulee turistimääriin paikalla niin harvinaiset linnut vetävät harrastajia paikalle.

Syysmuutolla nähtiin harvinaisia kahlaajia enemmän kuin missään ennen Suomessa.

Paikalla amerikkalaiset valkoperäsirri, eskimosirri, tundravikla sekä haikaralintuihin kuuluva Kimmo Härkösen löytämä pronssi-iibis.




Lopuksi esitämme erittäin suuret kiitokset Ely-keskuksen Maria Yli-Renkolle. Emme suoraan sanoen uskoneet että tämä kaikki tulee myös toteutumaan. Etenkään koska Pori kaupunkina lopettanut kaiken alueen hoitamisen ja reitistöjä laadukkaasti hoitanut oma porukkakin on lopetettu. Kiitokset myös John Nurminen -säätiölle ja Baltic Reed -projektille, Starament Oy:lle, RantaServicelle sekä kaikille jotka rannan projekteissa olivat mukana.

Toivomme että alueen hoito onnistuu myös tulevaisuudessa!


Mikään ei hoidu itsekseen. Vaaditaan ihmisiä jotka laittavat toimeksi.
Tässä sellainen. Maria Yli-Renko. Kuva 
Marko Melto.

Kiitos ja kumarrus:

Esa Mäkelä

Kimmo Härkönen

Tapani Lilja

+ muut paikalla käyneet lintuharrastajat